SUOMI-SKENAARIOT 

Kuinka varmistat yrityksesi menestyksen, kun arvot ja aatteet; politiikka ja talous; kuluttaminen ja elämäntavat muuttuvat valtaisaa vauhtia?

Kansallisia skenaariota on tehty 1990-luvun suuren murroksen jälkeen. Niitä on tehty myös finanssikriisin jälkeen. Maailma on taas murroksessa, joten Nordic West Office, EVA sekä 15 suomalaista yritystä ja yhteisöä ovat työstäneet uudet Suomi-skenaariot seuraavalle 3-8 vuodelle.

Skenaariotyössä tarkastelimme keskeisimpiä globaaleja trendejä ja muutoksia Suomen näkökulmasta: miten geopolitiikka, globaali talous ja teknologian kehitys vaikuttavat Suomeen? Miltä maailma näyttää koronapandemian jälkeen?

Suomi-skenaariot-hanke alkoi marraskuussa 2019. Hankkeen aikana työstimme mahdollisia maailmoja Suomelle yhdessä 20 yhteisön ja yriyksen kanssa. Työpajoissa kuulimme johtavien asiantuntijoiden, poliitikkojen ja yritysjohtajien näkemyksiä tulevaisuudesta. EVA julkaisi skenaariotyön pohjalta raportin Lastuna lainehilla, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti neljä erilaista tulevaisuutta Suomelle.

Jos jokin ei voi jatkua ikuisesti, se päättyy

Steinin laki on ajankohtainen aikana, jolloin vastaisku globalisaatiota vastaan on yllättänyt lähes jokaisen. Mitä tehdä kun lineaariset mallit tulevaisuuden näkymistä toimivat heikosti, mutta jotain on tehtävä yllätysten välttämiseksi?

Skenaarioita.

Nordic West Office järjesti Suomi-skenaarioiden kick-off tilaisuuden 20.11.2019, jossa korkeatasoinen kaarti puhujia maalasi omat tulevaisuudennäkymänsä Suomesta sekä kertoi omia kokemuksiaan skenaarioiden maailmasta. Anu Partanen, Nordic West Officen johtava neuvonantaja juonsi tilaisuuden.

Jorma Ollila, Nordic West Officen hallituksen puheenjohtaja sekä Emilia Kullas, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n johtaja keskustelivat skenaarioiden tuomasta lisäarvosta. Skenaariot sopivat poikkeuksellisen hyvin keskipitkän 2-20 vuoden aikavälin, joka on myös haastavin, hahmottamiseen sekä aikaan, jolloin epävarmuus on kasvanut niin suureksi, etteivät lineaariset mallit toimi. Epävarmuuksien aikana on tärkeää, että yrityksillä on tarinoita siitä miten tulevaisuus voi hahmottua ja mitä vaihtoehtoja yrityksillä on menestyä erilaisissa toimintaympäristöissä. Keskusteluiden ja tarinoiden on ulotuttava koko linjaorganisaatioon, eikä jäädä yrityssuunniteluosaston harrastukseksi.

Björn Wahlroos, Sampo Oyj:n ja UPM-kymmene Oyj:n hallituksen puheenjohtaja painotti omassa puheessaan kilpailun tärkeyttä Suomea kehittävänä voimana. Hankalien talouspoliittisten realiteettien edessä ei tule alistua, vaan Suomeen tarvitaan uusia innovaatioita ja luomisvoimaa, joiden avulla Suomen tulevaisuus voi näyttää valoisammalta, jopa muun maailman myrskytessä.

Samalla linjalla oli Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, jonka kolmiomalli 1) yrittäjämallisesta johtamisesta, 2) innovaatioista ja 3) järkevästä regulaatiosta, tulisi toimia osviittana ei vain Suomelle, vaan myös Euroopalle kirissä luoda toimintaympäristö, joka luo mahdollisuudet sekä skaalautuville teknologioille, että uusille teknologiayrityksille.

Anna Kontula, Vasemmistoliiton kansanedustaja korosti ympäristön asettamia reunaehtoja tulevaisuuden näkymille. Nollakasvuun on varauduttava, jos sivilisaation säilyminen sitä vaatii. Yleisökommenteissa korostettiin mahdollisen nollakasvuskenaarion kestämättömyyttä ja vaarallisuutta. Kontula painotti, että myös vaikeina aikoina yhteiskunnan on menestyäkseen taattava hyvät edellytykset elämään ja nojattava hyvinvointiyhteiskunnan arvoihin.

Keskustelut jatkuvat seuraavassa työpajassa joulukuussa (10.12.), kun agendalla ovat arvot ja niiden vaikutus Suomen tulevaisuuteen.